Viikko sitten alkoi synnytys. 6 päivää sitten syntyi maailmaan Annikin ensimmäiset pennut ja tuntuu, kuin perheeseemme olisi syntynyt uusi vauva. Ja onhan meille, monta 😅 Vietämme yöt pentulaatikon vierellä melkein
24/7. Valvomme yöt puoliksi Matin kanssa. Kuuntelemme inahduksia. Tarkkailemme vieressä. Kuuntelemme tuhinaa ja pienten hakeutumista oman äidin lähelle. Katselemme ja hymyilemme. Ihmettelemme ja seuraamme tätä uskomattoman nopeasti
kehittyvää sekä kasvavaa bullakasaa (kaikki on muuten tuplannut painonsa).
Nämä meille niin rakkaat saavat meidät juoksemaan pentulaatikon viereen pienimmästäkin inahduksesta. Ja Annikki,hän
on niin hieno äiti. Heti, kun nukutusaine oli poistunut kehosta, hän alkoi hoivaamaan ja pesemään pentuja. Ei voisi parempaa mammaa toivoa. Yöllä on tosin välillä rasittavaakin, kun hän pesee ja myllää
koko kakaralauman ympäri pentulaatikkoa ja siinä yritämme toimia vain tarkkailijana, ettei kukaan pennuista jää Annikin alle. Tilanne on ohi ja huokaiset: nyt voi rentoutua. Mutta mitä vielä, ei kun uudestaan vain heti kohta
perään. Ja taas kohta 😅😂 Onneksi nämä kasvavat ja kun aika koittaa, ei tarvitse ehkä valvoa koko yötä. Muutama ryppy sinne tänne... kuka niitä laskee!?!??! 😵😂
Annikki on kauhean hoikka. Pääsääntöisesti
yritän syöttää hänelle napuja (jotta pennut saa tarvitsemansa ravinteet), mutta myös kanankaulat, koirien kananuggetit ja kinkkuviipaleet sekä jauhelihat kuuluvat ruokavalioon. Pitäähän sitä uutta äitiä
hemmotella. Tosin olen vähän katkera siitä, että minulle ei käynyt noin synnytysten jälkeen 😅😅 Tosi reilua!
Pennut ovat suurahmatteja. Kun pentulaatikossa käy kurkkimassa, niin että pentuihin
koskee, he ovat sillä sadasosasekunnilla valmiita bileisiin. Voi hurja sitä vauhtia, millä koko kasa lähtee liikkeelle. Se on aika uskomatonta, että heti syntymästään lähtien koiranpennut osaavat liikkua. Ne elävät
haju- ja tuntoaistien perusteella. Ne menevät kohti lämpöä. Ja sitähän täällä piisaa ❤❤ Rakkautta, rakkautta, rakkautta ❤
Olipa talosi kuinka suuri tahansa, koiranpentusi on aina kannoillasi.
[Pamela Dugdale]