Nyt se koitti se aika... Aika jolloin pienistä tuli isompia. Pennut viettävät nyt päivänsä koko asunnossa. Peti on olohuoneen lattialla, samoin pisupaperit. Mahdollisimman paljon pentuja pissitetään ulos, mutta
hienosti melkein kaikki pisut osuu paperille :) Pentulaatikko ei kiinnosta pentuja enää yhtään ja ovatkin siellä varsin tyytymättömiä. Sen vuoksi pennut nyt osallistuvat perheen arkeen... Terassinovi on auki ja pennut
pääsevät vapaasti liikkumaan. Tosin ulkonaolo ei vielä niin paljon kiinnosta, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee :) Pennut tottuvat samalla kaikkiin ulkoa tuleviin ääniin. Löytyi muuten tänään uusi herkkuruoka:maksalaatikko
(tietenkin ilman rusinoita).
Hulina kiihtyy päivä päivältä. Asunto on yksi rallirata ja kaikki, mikä suuhun osuu tuntuisi kivalta pureskella. Pennuista kauhean kivaa on jyrsiä kaikkea, minusta se taas
ei näytä tai kuulosta ollenkaan mukavalta. Yritetään siinä sitten juosta ja ohjata hampaita oikeaan osoitteeseen. Mutta voitte ehkä kuvitella miltä näyttää, kun 7 pientä bossua nauttii elämästään
:D En muistanutkaan, mikä meno pentukoirilla on. Siihen muuten kannattaa henkisesti uusien perheidenkin varautua ; vauhtiin, ralliin, hampaisiin, pissivahinkoihin, mahdollisiin hampaanjälkiin väärissä paikoissa... Mutta myös iloisuuteen,
suukkoihin, pyyteettömään sekä luottavaiseen rakkauteen... Siihen, että joku on aina iloinen sinut nähdessään, iloitsee ulkoilusta ja leikistä, antaa hellyyttä ja tulee kainaloon.. Suukottaa kyyneleesi pois
ja tukee sinua sinun sairastaessa. Pennun mukana tulee paljon töitä, varsinkin pentuaikana, mutta kaikki se työ palkitsee jokaikinen päivä <3