Pentublogi 2014

Pennut syntyivät, kasvoivat ja kehittyivät luovutusikäisiksi nappuloiksi. Siinähän se kesä hurahti helteineen. Pentujen luovutuksesta ei selvitty kyyneleittä. Myös Esteri itki pentujen perään, kun pesä alkoi tyhjenemään... Ensin lähti pojat, sitten tytöt vähenivät... Viimeisenä Justiina pääsi uuteen kotiinsa. 

 

Vaikka oli haikeata luopua pennuista, niistä ihanista pikku riiviöistä, olemme onnellisia pentujen uusista ja rakastavista kodeista. Olemme onnellisia myös siitä, että kuulemme pennuista aika ajoin joko facebookista tai tekstiviestein. Kasvattajana olen oikein iloinen ja tyytyväinen, kun kuulen kasvattieni kuulumisia. Kuten olen ennemminkin kirjoittanut, haluan olla tukena uusille perheille parhaan osaamiseni mukaan. Yhdessä sitä voi tehdä enemmän hyvää jälkeä :) 

 

Minun työni kasvattajana on vain pieni osa koiran elämää. Se on vain pieni perusta sille, minkä työn uudet omistajat tekevät. Sisäsiisteys ja yhteiskuntakelpoisuus ei aina ole niin helppo päämäärä Saavuttaa. Täällä  sen huomaa taas Annikista,.. Minun pikku pallerosta. Aina ei silmä huomaa leikin loppumista, juomassa käymistä tai heräämistä.. Silloin pisut tai kakki löytyy lattialta. Huoh. Hommaa piisaa!! 

 

Pesä tyhjeni siis. Vai tyhjenikö? Kuten kuvasta huomaatte, Annikin ja Esterin uusi perheenjäsen on tämä suloinen pieni poika Vilho niletään,joka syntyi lopulta. Kauan sitä sai jännittää, mutta vihdoin se päivä koitti :) Täällä siis ei kasvateta ainoastaan uutta bostonia, vaan sen lisäksi myös olen vaihtanut Esterin kanssa paikkaa.. Täältä kirjoittelee siis aina avoin maitobaari! :) Tosin vain tuolle pienelle poitsulle ;)

 

Uuden bostonin kasvatus on siis alkanut seitsemässä perheessä. Jos Luoja suo ja kaikki me hyvin, kenneliämme siunataan uudella pentueella 2-3 vuoden päästä. Näyttelyt, tottelevaisuus ja koiran ehdoilla mennään siihen saakka :) Olkaa yhteydessä ja tutustukaa tähän upeaan ja ihanaan rotuun. Vastailen tässä lähipäivien aikana sähköpostiviesteihin: on nyt ollut kädet täynnä ja itsellä kova väsymys keskittyäkseni kirjoituspuuhiin :) Kiitos ja nautitaan :)

Huomenna se alkaa. Pesä aloittaa tyhjenemisen ja minä olen jo valmiiksi suru pyserossa... olemme kaikki. Juurihan pennut syntyivät. Juurihan hihkuin ilosta, kun niiden silmät aukesivat. Siitä on vain hetki, kun ensiaskeleet ja suukottelut olivat ajankohtaisia. Hujauksessa pennut ovat oppineet juoksemaan, kiipeämään portaita, leikkimään mitä hurjempia leikkejä, saaneet minut välillä ilon ilmapiiristä väsyneeksi yösiivoajaksi kakasta.

 

Sanotaan, että pennuista tulee riiviöitä ja niistä mielellään luopuu, kun aika koittaa. En kyllä luovu mielelläni. Eikä nämä ole riiviöitä. Nämä naperot ehkä eivät osu paperiin pisseineen tai kakkoineen, mutta joka ikinen kerta kun on ollut hetken pois ja pennut näkevät, saapuu meitä vastaan iloinen kahdeksikko. Silloin syli on täynnä pieniä tassuja, suukot hellii ja jokainen haluaa osansa huomiosta sekä rapsuttelusta. En siis ole vielä kokenut hetkeä, että pesän tyhjeneminen helpottaa. Myönnän vain sen, että on ihan mukava saada olohuone ja keittiötila takaisin inhimilliseen kuntoon sekä raivattua... Se on ainut. Muuten haluaisin pitää jokaikisestä pennusta kynsin ja hampain kiinni. 

 

Tänä aamuna heräsin, kun viereeni ilmestyi ensin Justiina iloisine suukkoineen. Sen jälkeen pikkupoika ja Tilda saapuivat suukottelemaan. Agityttö ja Pipsa ilahduttivat seuraavaksi vuorostaan minua terhakoine tervehdyksineen ja viimeisenä herätystä antamaan saapui Annikki ja Vili. Ei olisi voinut toivoa ihanempaa herätystä :) 

 

Tänään meillä vieraili myös Tilda-neitin tuleva asuinkumppanI. Tämä kiltti bostonityttövanhus saapui ihmeissään seitsemän kakaran läheisyyteen. Mitenkäs meidän lapset reagoi: Aluksi vähän katseltiin ja sitten meni ensin Vili, Annikki ja Justiina innokkaana katsomaan uutta vierasta. Siinä vähän yrittivät leikittää vanhusta ja pyörähtivät kunnioittavasti selälleen, kun Tasha-rouva innostui. Ei näkynyt jännityksestä mitään merkkejä. Pikkupoika myös intoutui seurailemaan Tashaa pitkin pihoja. Pipsa varovasti lähestyi Tashaa, mutta ei ollut kauhean kiinnostunut. Agityttö oli päiväunilla ja koko Tashavierailu jäi välistä :) Tilda vähän katseli tulevaa koirakaveriaan kauempaa, mutta eiköhän hän siitä nopsaan pääse tutuiksi, kun muuttaa viikon päästä uuteen perheeseen. 

 

Se on jännä, miten luonteet muuttuu. Alussa ja välissä joku vaikutti ujommalta, mutta nyt juoksee päällepäsmärinä eteenpäin (Justiina) ja rohkeampi nyt vähän ottaa "iisimmin" (Tilda). Sitten on nämä aina yhtä rohkeat pojat, jotka alun jälkeen ovat menossa mukana kaikkialle. Siinä ei uudet maisemat jännitä, kun ne lähtevät seikkailemaan. Sitten meillä on pikkuinen Pipsa, joka kaikella olemuksellaan ja käytöksellään viestittää suurta viattomuutta (paitsi välillä nenä on oikein houkutteleva kapistus ja hyökkäyskohde;)). Agityttö on saanut rutkasti rohkeutta ja tempperamenttia... Riehuu, juoksee, villiintyy ja komentelee/tappelee sisarusten sekä mamman kanssa, kunnes silmiin tulee unelias katse ja tytsy sammuu :) Annikki taason Annikki, joka todella rohkeasti ja innokkaasti osallistuu kaikkeen ja haluaisi kaikkeen mukaan :) Vaativasti yrittää esteiden takaa ilmoittaa, että haluaisi mukaan toiselle pihalle ralleihin :) 

 

 

Kaiken kaikkiaan ihana seitsikko ja en ole kenenkään kohdalla huolissani mistään. Ikävä tulee, mutta toivon mahdollisimman monen osallistuvan sitten järjestämiini pentutapaamisiin. Täällä Jyväskylässä iloitaan Justiinan, Annikin ja Tildan voimin useammin, mutta minulle kasvattajana olisi sydäntä riipaisevaa, jos pesä tyhjenisi ja hiljenisi ikuisesti. Haluan olla kasvattieni tulena ja toivon kuvia, kuulumisia ja muita mahdollisimman paljon :) Facebook, sähköposti, puhelin ja kaikki muu on vain toivottavaa viestintäkanavaa :) Saa nähdä kuinka käy ja laitanko uudet perheet kiusalliseen tilanteeseen itkemällä hysteerisesti joka pennun lähtiessä vai pystynkö pitämään itseni kasassa sen lähtöhetken.... Huomenna se alkaa... :/

7ihanaa palleroa työllistää, mutta tuottavat myös suunnatonta iloa. Kotiin tullessa tai pentujen herätessä ne juoksevat luokse korvat onnesta päätä myöten ja kaikki haluavat syliin :)

 

Olemme nyt käyneet tutustumassa naapureihin ja kaikki ovat rohkeasti kulkeneet uteliaat nenät edellä :) Eipä näytä kauheasti ketään jännittävän mikään ulkomaailmassa :)

 

Millaisia nämä naperot sitten ovat yksilöiltään? 

Vili (iso poika): Vili on energinen ja aina yhtä vauhdilla sekä ilolla luokse tuleva. Suukkoja satelee ja hakeutuu paljon ihmisten seuraan. Vetää rallia ja on mahdottoman utelias kaikkea kohtaan :) Seuraa ja haluaa osallistua elämään, kulkisi varmaan perässä minne vain... Viimeistään kutsuttaessa :)

 

Pikkupoika: Tämä toinen energiapakkaus lähtisi aina mukaan joka paikkaan. Rohkeasti kulkee pihalla ja uskaltaa mennä itsenäisesti paikasta toiseen. Vaikka on pienempi kuin veljensä, ei jää painissa kakkoseksi :) Seuraa ihmisten perässä ja pysyy myös veljensä tavoin hereillä muita kauemmin, kunnes kaatuu sikeään uneen. 

 

PIPSA: pieni, mutta pippurinen Pipsa hurmaa ja näyttää aina viattomalta. Välillä kiusaa ilkikurisesti kavereita, mutta tuntuu, että on hyväntahtoinen pentu. On aina ensimmäisenä ruokakupilla, mutta malttaa odottaa vuoroaan hoitojonossa :) Syliin hakeutuu, ei niin ahnaasti aina, mutta sohvalle kainaloon leikkimään on kiva päästä :) 

 

 

Justiina: on Justiina :) Hirvittävällä ilolla ja korvat luimussa tulee luokse. Osaa haukkua ja komentelee muita :) Hakee huomiota ja haluaa syliin suukottelemaan. Ukkosen iskiessä ja osan istuessa vain vähän nosti päätään ja päätti olla välittämättä jyrähdyksistä ja salamoista. Kovasti konyää ja tappelee sisarusten kanssa ja kuten kaikki muutkin, tulee luokse vaikka läpi harmaan kiven :) 

 

 

Agityttö: Agityttö elää kahta elämää. On hetket, jollon uni maittaa välittämättä siitä mitä ympärillä tapahtuu. Sitten kun herää, sitten mennään, hypitään, könytään, juostaan. Rauhallisempi suukottelija, joka nauttii kainalossa olosta ja masun rapsuttelusta. Malttaa odottaa vuoroaan ja istuu sekä tuijottelee tunmilla silmillään :)

 

 

Tilda: vauhdikas ja rakastava Tilda. Suukottelee, tulee luokse korvat onnesta soikeana ja antaa paljon suukkoja.. Rakastaisi myös hiusten repimistä ja pientä ilkeilyä ;)  Energiaa piisaa ja nauttii myös rapsuttelusta selällään (ihana masuhoito kelpaa aina). Tildasta tuleekin Annikin ja Esterin vakioleikkikaveri hänen jäädessä sijoitustytöksi Jyväskylään. Myös Justiina jää tänne, joten saas nähdä millainen riiviönelikko täältä löytyy ;)

 

Annikki eli kolmiotyttö: Annikkikin on iloinen ja rakastava. Suukottelu on kiihkeää ja energiaa olisi vaikka muille jakaa. Tytöistä vahvatahtoisin, joka näkyy niin syliinhakeutumisessa, leikkimisessä, ulos mentäessä seikkailemaan kuin varpaiden puremisessa :) Könyää äitinsä kanssa huiman paljon. rohkeasti seikkailee ja viipottaa menemään Omiakin teitään. Usein aina se yksi, joka on hereillä. Tosin jos väsy iskee, ei sen jälkeen tiedä tästä maasta tuon taivaallista :)

Ne ovat jo pieniä isoja koiria. Ne pomppii. Ne yrittää repiä johtoja (on muuten kova suojeleminen johdoissa)!!!!, ne juoksevat innosta piukeana luokse, kun niitä kutsuu :) Eilenkävin kaikkien kanssa parkkipaikalla ja seisoskelemassa ja katsomassa ympäröivää maailmaa. Kukaan ei välittänyt mistään mitään, vaan kaikki tutkivat ja katselivat uteliaina ympärilleen. Parkkipaikkavisiitti oli ehkä 2-3 min :D

 

Pennut näkivät myös siskoni perheen isovillakoirat :) Voi sitä riemua, mikä osalla tuli, kun ne tajusivat jaloissa olevat villapallot :D Siinä yritettiin niihin tarttua ja juostiin perässä. Vanhempi narttu ei pätkääkään välittänyt koko kakaroista, nuorempi ei oikein pitänyt palloihin koskemisesta :) No, siinä vain pitää ihmisen olla tarkkana, että pennuille tulee positiivisia kohtaamisia kilttien, ROKOTETTUJEN, koirien kanssa... 

 

Kun pentu tulee kotiin, kaikkein parasta olisi, jos olisit jo ehtinyt käydä pentuun tutustumassa kasvattajan luona muutamia kertoja.  (vähintään kuitenkin kerran, koska en kasvattajana edes pentuja myy ilman tapaamista :))

 

Uuteen kotiin muuttanut pentu on vielä vailla täyttä rokotussuojaa (pennut rokotetaan 12 ja 16 viikon iässä ja täysi rokotussuoja pennulla on vasta pari viikkoa toisen rokotuksen jälkeen). Mutta pentua ei silti kannata pitää vain kotona tautien pelossa, sillä silloin sosiaalistumisikä menee ohi ja pentu tottuu uusiin asioihin huomattavan hitaasti.

Pennun kannattaa antaa leikkiä vain kilttien, rokotettujen ja terveiden koirien kanssa, ja välttää koirapuistoja ja koiratapahtumia, kunnes rokotussuoja on saavutettu. Jos pentu ei saa lainkaan tavata toisia koiria, siitä saattaa tulla arka tai vihainen.

Katso kasvattajan muistilistaa ja ylläpidä jo esiteltyjä aiheita tai totuta pentu niihin. Totuta pentu myös näihin:

  • valjaisiin tai kaulapantaan ja taluttimeen
  • kiinnipitämiseen ja koskettamiseen
  • autoilun lisäksi eri liikennevälineissä kulkemiseen
  • yksinoloon
  • uusissa ympäristöissä liikkumiseen

 Jos pentu saa runsaasti mielellään pelkästään positiivisia kokemuksia uusista paikoista, asioista ja tilanteista se alkaa hiljalleen yleistää luottamuksen. Totuttamista tehdään pennun tahdissa: luovutusikäisellä pennulla on jo välttämiskäyttäytymistä, eikä totuttelua kannata tehdä niin rivakassa tahdissa, että pentu pelästyy. Pentu voi muuten oppia kerrasta pelkäämään tilannetta.

Jos pentua jännittää, pysy ensin niin kaukana tai tee tilanteesta muuten niin helppo, että pentu on rento. Vaikeuta tilannetta vähitellen ylittämättä pennun huolestumisrajaa. Muista, että pentu tarvitsee myös runsaasti lepoa.

 Vaikka varsinainen sosiaalistamiskausi päättyykin hiljalleen noin kolmen kuukauden iässä, opittua kannattaa ylläpitää ainakin siihen asti, että pentu on vuoden ikäinen. Vasta sitten opitusta alkaa tulla niin pysyvää, ettei koira ala arastelemaan jo muutaman kuukauden tauon jälkeen esimerkiksi toisia koiria. Alle puolivuotiaan pennun pitäisi saada nähdä lajitovereitaan lähes päivittäin. (Lähde on koiranomistajanperuskurssi.fi). 

 

Aika kuluu kuin siivillä. Pennut kasvavat ja kehittyvät silmissä. Nyt noustaan ylös ja ulos siinä 6 aikaan.. Yölläkin haluaisivat välillä ulos, mutta pakko pitää sisällä kissavaaran takia.. Öisin on täällä kissa vapaana ja epäilyttävästi ennemmin pälyili aidan reunoilla. Kävin sitten pyytämässä, että kissa olisi sisällä päivät.. Ei tarvitse pelätä pentujen puolesta. 

 

Pennut myös pyytävät vastivasti ulos, jos ovi on kiinni. Päivisin ovet ovatkin melkein koko aika auki ja pennut juoksevat sisälle ja ulos omaan tahtiin :) Portaat menee hienosti ja hyppien :) Tappelunnujakat ovat myös arkipäivää. Pennut leikkivät leluilla, repivät luita ahnaasti ja tänä aamuna keksivät, kuinka hauska olisi lattiamoppi!!! Yritä siinä sitten seitsemää pentua opettaa, että mopilla vain pestään ja sillä ei leikitä! Tämä joka-aamuinen pesusessio alkaa siis muuttua haastavammaksi... Onneksi pennut yleensä juoksevat ulos ja riehuvat siellä :) Ei tosiaan kannata antaa pentujen oppia "pahoja" tapoja pienenä... Ehkämmopin repiminenkin on hauskannäköistä, kun sen tekee pieni pentu, mutta minkä pentuna taitaa, sen isonakin kyllä osaa :) Sitten se ei o,e niin hauskaa enää :) Vaihtoehtoista tekemistä siis ja tiukka ei, jos tekisi mieli repiä.. Kun tarpeeksi monta kertaa nostaa pois ja opettaa, tajuavat pennutkin oikean toiminnan :)

 

Pennuilla oli toissapäivänä kuvaukset :) Kuvat löytyvät linkin takaa.. Omistajat saavat kopioida kuvia itselleen, julkaisua varten tarvitaan kuvaajan lupa :) Kuviin sai tallennettua miuutamia bostonihetkiä. Nämä helteet tuntuvat myös koirissa... Pennut hakeuutuvat varjoon ja jos hetken riehuvat auringossa, kieli tipahtaa melkein maahan. Silloin hakeutuvat nopeasti varjoon ja kaatuvat sinne nukkumaan. Muistetaan siis hellevaara tämän rodun kohdalla! Lämpöhalvaus ei ole leikin asia! 

 

Aika kuluu liian nopeasti ja minulle alkaa takaraivoon iskeytyä tieto, että pennuista on vielä luovuttava... Hormooninen ja raskaana oleva nainen joutuu henkisesti koville eron hetkellä!!!!!CoolLeveä hymy

 

 

Linkki kuviin: http://annamarisundgren.kuvat.fi/kuvat/Koirakuvat/Vuosi+2014/Kennel+Mayan+Diamond's+pentuekuvaus/09.07.2014+6+vko/ 

Uusimmat kommentit

04.04 | 20:17

Voi pulleroiset <3

...
30.08 | 18:23

Hei! Olemme kiinnostuneita Bostoninterrienin otosta <3 Rotu on tuttu. Boris on ollut tr.llä ja meillä pitkiä aikoja hoidossa viikoista kuukausiin useampana vuon

...
04.07 | 21:17

Pitää taas kiitellä plogista! On ihanaa, kun pääsee seuraamaan pennun kasvua ja kehitystä😊 Kuvia ja videoita katsotaan meillä vähän väliä!

...
02.07 | 00:34

Kyllä Esteri on huolehtivainen äiti! Ressukalla on vaan niin paljon hoidettavaa... Lapsukaiset ovat kovin söpöjä.

...
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS