Omat raskausajan muistot palaavat taas mieleen, kun katsoo Annikkia. Annikki ei enää pääse sänkyymme ilman apua ja lenkillä askel on selkeästi hidastunut, vaikka Annikki lähteekin lenkille aina yhtä innoissaan.
Annikin Masu on kasvanut hurjasti, yli 10 cm ja selkeästi huomaa nukkumisasennoista, että Masu on tiellä ja painaa. Tunsin hentoisia potkuja Annikin maksusta ja mieleni tekisikin silitellä masua joka välissä💓💓💓
Nämä viimeiset viikot ovat niin jännittäviä: montako on tulossa, miten synnytys menee, onko kaikilla kaikki hyvin ja meneehän kaikilla kaikki hyvin. Pentulaatikko pääsee tänään paikoilleen
ja vielä pitäisi käydä ostamassa patja kodinhoitohuoneen lattialle, niin ei tarvitse kovalla lattialla nukkua (lue:valvoa).
Ja edelleen ruoka maistuu hyvin, mutta kertasyönnin määrät ovat pienentyneet.
Nappulat tuntuvat uppoavan tosi huonosti ja vatsa se kuin kasvaa. Ja edelleen Annikki tulee kuolaamaan viereen, kun omenaa syödään (kyllä, omena on Annikin herkkua 😂)
Nyt vain odotellaan 💓💓💓