Annikin pentublogi 2018

En pidä tästä. Luopumisesta. Nämä meidän rakkaat ovat olleet kanssamme kohta 7 viikkoa. Olemme valvoneet yöt. Olemme suunnitelleet arkemme pentujen ehdoilla. Leikimme päivisin. Syötämme. Siivoamme. Ulkoilutamme. Elämme perheenä. Kaikki koiramme elävät perheenä. Sovussa. Yhdessä. Toisten kainalossa. Leikkien. Syöden yhdessä. Nukkuen yhdessä. Tehden kaikki yhdessä. Eikä pelkästään me ihmiset, vaan myös meidän koko koiralauma. Meillä on tällä hetkellä talossa 12 koiraa. Talo haisee Koiran kakalle ja pissille. Kuljemme siivousrätin kanssa ympäriinsä. Vaihdamme sanomalehtiä päivittäin. 

 

En ehkä kestä ensi viikkoa. Jo ajatus siitä, että nämä pienet lähtevät maailmalle, saa minut surun partaalle. Jos puhun jonkun kanssa siitä, että milloin pentuja tullaan hakemaan, olen purskahtamassa itkuun. Luopumisen tuska ei ole kivaa. Ja vaikka tiedän, että ei meidän resurssit riitä pidemmän päälle näin ison lauman kanssa ja että pennuilla odottaa upeat kodit, silti se luopuminen tekee tiukkaa. Aika kultaa muistot ja se eron hetki on rankin, mutta se on vain tolkuttoman raskas. Kyllä kyllä, kiva saada talo siivottua ja desinfioitu ennen seuraavien pentujen eloa, mutta silti. Silti se on hemmetin vaikeata. Koska jokainen noista pennuista on valloittanut meidän perheen sydämet. Vaikka ne riiviöhampaat uppoavat pakaraan tai isoon varpaaseen uudestaan ja uudestaan, silti ei haluaisi luopua. Tai haluaa tavallaan, mutta ei kuitenkaan. Tätä on vaikea selittää.

 

Ensi viikolla se kuitenkin koittaa. Talo tyhjenee paljon. En tiedä, miten meidän muut koirat ottavat sen. Varsinkaan Annikki ja Kyllikki. Sniif. Annikki on pentujen äiti, mutta Kyllikki rakastaa yli kaiken pentuja. Hän nukkuu niiden kanssa ja leikkii niiden kanssa. He elävät tietynlaisessa symbioosissa keskenään. Liekkö Tyllerö luulee olavansa taas pentu. En tiedä, mutta hellyyttävää se kaikki käytös on. 

 

Silmät tihrustaen luen kalenteria. Vaikka luopuminen tekee kipeää, aika puhaltaa kaipuun haavat umpeen. Meidän lapsilla on ihanat, tulevat perheet ❤️

No nyt se alkoi. Minun poraaminen. Tässä kun sopii pentujen maailmalle lähdön aikoja, ei vaan voi mitään, kun rupeaa vaan itkettämään. Vaikka tämä on työlästä ja eletään vähillä unilla., niin luopumisen tuska on aina kauhea. Huoh. Pahoittelen kaikkia jo etukäteen tulevasta itkusta, kun pennut astuvat ovesta ulos ja lähtevät maailmalle... Meidän rakkaat muruset. Jokainen niin ihana yksilö. Ja niin rakas. 

 

Pennut menevät tänään sirutettaviksi ja eläinlääkärin tarkastukseen  Sen jälkeen pääsen tekemään rekisteröinnin loppuun. Nimetkin on jo muotoutunut... Mayan Diamond's Handsome Hulk, Mayan Diamond's Blessed Batman, Mayan Diamond's Iconic Ironman, Mayan Diamond's Sleeping Beauty, Mayan Diamond's Snow White. Kuten nimistä arvata saattaa, koirat ovat koko meidän perheen yhteinen juttu ja nyt lapset pääsivät osallistumaan nimien kehittelyyn. Ja onhan noi ihania ❤️

 

Pennut ovat jättäneet kodinhoitohuoneen. Ne nukkuvat olkkarissa, viltin päällä. Juoksevat kyllä pisulle sanomalehdille  suurin osa onneksi menee sinne 😊 Ulkoilu sujuu pennuilta tosi hyvin, eivät kylläkään viivy ulkona kauaa, kun tulee nopeasti kylmä. Ihan en kerkiä 8 koiraa pukemaan ulos 😅 Raitis ulkoilma tulee kuitenkin vähän tutuksi, uudessa kodissa sitten oikein kunnolla. 

 

Sattui muuten niin, että viime perjantaina pennut kasvoivat silmissä ihan kauheasti. Maikki meinaan pyöräytti pennut maailmaan ja kun ne olivat siinä silmien edessä, meidän vauvat ei enää olekaan vauvoja. Nehän on isoja koiria jo 😍 Mutta edelleen valtakunnassa kaikki hyvin... Joulukuusi on purettu, pennut sitä ovat jo viikon hienosti purkaneet. Sähköjohdot on laitettu siististi piiloon. Pennut toimivat siinäkin hyvinä apureina. Listat on kohta pesty, ehkä pientä hiontaa kohta kyllä tarvii. Pennut auttoivat siinäkin. Eli mitäs tässä, talo tulee laitettua kuntoon 😂

Ei se nyt auta kuin tottua taas vallattomiin lapsosiin ympäri olohuonetta, makkara ja kodinhoitohuonetta. Taloomme on saapunut myrskyn lailla hulvaton viisikko, joiden pisut välillä menevät vähän väärään osoitteeseen, vaikkakin hienosti jo kodinhoitohuoneessa käydessään suuntaavat papereille.

 

Varpaat, vaatteet, tavarat, KAIKKI, on vaarassa nyt tuon tuhoviisikon edessä. Ei kerkiä kuin yhtä hoitaa niin seuraava puree jo jostain suunnasta. Sinne suuntaan kun kieltää niin kolmesta muusta suunnasta tulee johonkin kohtaan piikkiterävät naskalit. Ja nyt tämä vasta kunnolla alkaa... 😅 A-p-u-a!!! 😂😍

 

Ja täytyy sanoa, kun epäilin sitä, miten TylleröKyllerö ottaa pennut vastaan. Mitä vielä. Tuolla se nukkuu pentujen vieressä ja leikkii niiden kanssa. Välillä antaa palautetta, jos pennut purevat liian lujaa. Kyllikistä on siis kuoriutunut oikein kunnon isosisko!

 

Nyt tässä varailen pentutarkkia ja sirutusta, nimien kehittäminen tuottaa päänvaivaa. On niin paljon mistä valita!!! Mutta eiköhän ne tällä viikolla tule päätökseen 😍 Toki voisin kehitellä nimiä noille suloisille RIIVIÖILLE eri lailla... Naskalihammas, riiviö, hulivili, hainhammas, pusukone, rodeokoira, suurtuho, söpöläinen, rakkauspakkaus, höpönassu, sulosilmä, hömppäpömppä.. Ai, näitähän riittää. 

 

Meille saa tulla hoitelemaan vauvoja ja vieraita on käynyt ja lisää saa tulla. Meillä tosin on pieni pöpövaara, kun perheestä 3/4 on kipeänä. Mutta eiköhän niitä ole kaikkialla. 

Miten tämä aika kuluu niin nopeasti? Meidän muruset ovat kohta 4 viikon ikäisiä pieniä koiranalkuja... Pennut ovat maistelleet jo jauhelihaa ja aaaaa että se tuntuu olevan herkkua. Tämä kiinteän ruoan syöntihän tarkoittaa kohta sitä, että kakkarumpa alkaa ihan urakalla 😅

 

Pennut taapertavat pentulaatikossa kuin pienet karhunpoikaset  Ilmankos puhelimen kamera sanoi välissä, että kuvaan pandoja. Ja voi että, sisko Kyllikki ei vielä oikein ymmärrä, mikä ihmeen juttu tämä edes on. Sätkähtelee, kun pennut läppäisevät naamaan. Ja Esteri. Aina sama vanha kunnon Esteri. Johan nuo liikkuvat niin voihan niiden kanssa jo yrittää leikkiä. Mummo hoitaa hommansa mummolle tyypilliseen tapaan... Äippä hoitaa ja mummo leikkii sekä pitää hauskaa 😂

 

Pentujen liikkuma-alue on jo laajentunut. Kohta on puolet kodinhoitohuoneesta käytössä. Eli sori vaan vieraat, kakka haisee ja sanomalehtiä on kaikkialla. Mutta emme malta oikein edes odottaa, että nuo taaperot kasvavat ja lähtevät kunnolla liikkeelle  Sitten on vilinää ja vilskettä kerrakseen ja Oletettavasti toinen meistä aikuisista pääsee nukkumaan pentujen kanssa olkkarin myöhemmin... Jos vanhat merkit pitävät paikkansa😊

Arvatkaa mitä! Meidän vauvat on lähteneet kävelemään!!! Ne näyttää ihan pieniltä kathuilta pulleine mahoineen kävellessään. Välillä vielä takajalat elää omaa elämäänsä, mutta enää Masu ei laahaa maata😍 En ehkä kestä, kun nuo ovat niin super söpöjä!

 

Lauantaina pennuille tulee ikää 3 viikkoa. Aika kiitää silmissä. Enää n. 5 viikkoa, kun kaikki lähtevät maailmalle. Mutta ei mietitä sitä vielä. Säästetään itkut myöhemmälle 😶

 

Pennut alkavat jo leikkiä keskenään. Myös keskellä yötä.ja kovin äänekkäästi. Nousin viime yönä pari kertaa katsomaan, kun kuului niin kova metelöinti. Mutta mitä ihmettä, siellä vaan kasassa pyörittiin ja harjoiteltiin leikkipainia. Pari yötä sitten Annikki tuli nukkumaan meidän sänkyyn ja eihän väsynyt äiti edes herännyt, kun pennuilla oli nälkä. Hänet piti sitten herättää ja sit tulikin pentulaatikkoon vilinää ja vilskettä 😂😂 Se on aina yhtä viihdyttävää katsoa muurahaispesämäistä hyörinää 😂

 

Kohta muutkin pääsee kylään katselemaan ja nuuskuttelemaan ❤️❤️

Uusimmat kommentit

04.04 | 20:17

Voi pulleroiset <3

...
30.08 | 18:23

Hei! Olemme kiinnostuneita Bostoninterrienin otosta <3 Rotu on tuttu. Boris on ollut tr.llä ja meillä pitkiä aikoja hoidossa viikoista kuukausiin useampana vuon

...
04.07 | 21:17

Pitää taas kiitellä plogista! On ihanaa, kun pääsee seuraamaan pennun kasvua ja kehitystä😊 Kuvia ja videoita katsotaan meillä vähän väliä!

...
02.07 | 00:34

Kyllä Esteri on huolehtivainen äiti! Ressukalla on vaan niin paljon hoidettavaa... Lapsukaiset ovat kovin söpöjä.

...
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS